Juho Korteniemi: Brysselin koneeseen kannattaa astua

2.4.2024

Ydinenergiaa tuotetaan hyvistä syistä. Kylmimmät talvikelit vuosikym­meniin nostivat tammikuun alkupäivi­nä sähkönkulutuksen maassamme enimmil­lään 15 gigawattiin, joka on suurin noteeraus lähes vuosikymmeneen. Ydinenergialla tuote­tulle sähkölle oli todellakin kysyntää. Aiempaa haastavampi energiamarkkinatilanne on li­sännyt ymmärrystä ydinenergian käytölle ym­päri Eurooppaa.

Euroopan Unionin eräänlaisen perustus­lain eli Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 194 artiklan perusteella kukin EU:n jäsenvaltio saa valita energianläh­teiden hyödyntämistapansa itse. Samainen artikla määrittää erityisiksi edistämiskohteiksi energiatehokkuuden, energiansäästön ja uu­siutuvan energian.

Ydinenergian edistämisestä linjataan erik­seen Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksessa. Eri puhtaiden energiantuotantotapojen edistäminen on siis kirjattu kahteen eri sopimukseen. Käytännössä EU:n perussopimuksen kirjauksia on edistetty viime vuosikymmeninä huomattavasti innok­kaammin kuin Euratomin.

Vaikka jäsenvaltioilla onkin sinänsä oikeus valita itse energiapalettinsa, on Brysselissä kuitenkin valtuudet tehdä päätöksiä esimer­kiksi energiamarkkinoihin sekä ilmasto-, ym­päristö- ja rahoitusmarkkinapolitiikkaan liit­tyen. Brysselistä löytyy kasapäin työkaluja niin vauhdin antamiseen kuin tien hiekoittamiseen. Missä suhteessa näitä tarjotaan ja kenelle, riip­puu poliittisista valinnoista.

Komission lainsäädäntöehdotuksia edeltää usein komission tiedonanto, joka on ikään kuin julkinen vihjaisu siitä, mitä on edessä. Komissio antoi tämän vuoden helmikuussa vuoden 2040 ilmastotavoitetta koskevan tiedonannon, jossa se suosittaa EU:lle 90 prosentin nettopäästö­vähennystavoitetta vuodelle 2040. Suomi laati oman ennakkovaikuttamismuistionsa syksyllä koskien kyseistä kokonaisuutta. Suomi painotti muun muassa teknologianeutraalisuuden, eli ydinenergian tasapuolisen huomioinnin muiden ilmastotoimien rinnalla, tärkeyttä ilmastotavoit­teiden saavuttamisessa.

Tiedonanto on monella tavalla linjassa Suomen kantojen kanssa. Tiedonannossa todetaan, että kaikki ilmastoneutraaliut­ta edistävät teknologiat tarvitaan käyttöön. Ydin energialla nähdään uusiutuvaa energiaa täydentävä rooli.

Kyseinen tiedonanto on erityisen tärkeä siksi, että se ikään kuin käynnistää uuden il­masto- ja energiapoliittisen lainsäädäntösyklin EU:ssa. Seuraavien vuosien aikana, EU-vaalien jälkeen valittavan uuden komission antamien aloitteiden pohjalta, neuvotellaan ilmasto- ja energiatavoitteista vuonna 2040 ja anne­taan niiden toimeenpanon kannalta keskeiset lainsäädäntöehdotukset. Suomi on laatinut hallitusohjelman pohjalta ennakkovaikutta­miskannat myös teknologianeutraalin ener­giapolitiikan edistämisestä, joten nyt meillä on hyvät työkalut vaikuttaa koko hallituskauden ajan 2040-kehikon muotoutumiseen.

Suomi ei yksinään EU:n suuntaa reivaa. Suomelle tärkeä viiteryhmä onkin niin sanot­tu Nuclear Alliance. Tämä on samankaltaisesti ydinenergian roolista ajattelevien selvästi yli kymmenen EU-maan ryhmä, jonka toimintaa johtaa Ranska. Viime aikoina kokouksiin on tarvittu lisää tuoleja, kun lukuisat maat ovat viilanneet ajatteluaan ydinenergialle myön­teisempään suuntaan.

Suomen prioriteetit kuuluvat parhaiten EU:ssa, kun toimimme Team Finland -hengessä. Lukuisat suomalaiset ydinenergia-alan toi­mijat ovat jo aktiivisia EU-kuvioissa: etujärjes­töt, yritykset, tutkimustahot ja niin edelleen. Tämä on tärkeää, sillä vaikuttaakseen laajassa yhteisössä mukaan tarvitaan monien näke­mykset. Oma käsitykseni on, että valtion vi­ralliset viestit ja alan toimijoiden viestit ovat Brysselin pöydissä pääpiirteissään saman­suuntaiset.

Kannustankin suomalaisia kauttaaltaan aktiivisuuteen EU:n suuntaan. Brysselin ko­neeseen kannattaa astua.


Juho Korteniemi

Teollisuusneuvos

Työ- ja elinkeinoministeriö


Pääkirjoitus julkaistu ATS Ydintekniikka -lehden numerossa 1/2024.

Linkki numeroon ATS Ydintekniikka 1/2024